Sammio
‹ Palaa moniteoshakuunHakuTeoksen hakemistoAsiahakemisto
100%1  | JOHDANTO > 1.1 Kollektiivisopimukset työ- ja virkaehtojen sääntelykeinoina ...turvaamista koskevat säännöt. Työoikeuden kokonaisuudessa työehtosopimusoikeus on kollektiivisen työoikeuden keskeistä aluetta....99%4  | TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN SITOVUUS > 4.2 Työehtosopimukseen sidotut työnantajat > 4.2.4 Liikkeen luovutus ...Nämä ovat lähinnä individuaalisen työoikeuden piiriin kuuluvia kysymyksiä. Liikkeen luovutukseen kytkeytyy kuitenkin myös kollektiivisia...99%5  | TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET JA NIIDEN NOUDATTAMINEN > 5.4 Työehtosopimuksen normimääräykset > 5.4.2 Työsuhteiden ehdot ...niin sanottuun individuaaliseen työoikeuteen kuuluva lainsäädäntökin. Ongelmia tällaisten määräysten jän vapaa-ajan käyttöön...98%9  | TYÖTUOMIOISTUIMEN KÄYTÄNTÖ OIKEUSLÄHTEENÄ > 9.3 Työtuomioistuimen tuomiot ja lausunnot muiden tuomioistuinten ratkaisutoiminnassa ...234. 36. Ks. esim. Kaarlo Sarkko, Työoikeus. Yleinen osa (1980) s. 199−203 ja Martti Kairinen ym., Työoikeus37. Ratkaisun TT 1994:50...98%9  | TYÖTUOMIOISTUIMEN KÄYTÄNTÖ OIKEUSLÄHTEENÄ > 9.3 Työtuomioistuimen tuomiot ja lausunnot muiden tuomioistuinten ratkaisutoiminnassa ...74–79. 22. Ks. esim. Kaarlo Sarkko, Työoikeus. Yleinen osa (1980) s. 193. 23. Tällaista kohtelua koskevana tapauksena ks. KKO 2004:133,...98%9  | TYÖTUOMIOISTUIMEN KÄYTÄNTÖ OIKEUSLÄHTEENÄ > 9.3 Työtuomioistuimen tuomiot ja lausunnot muiden tuomioistuinten ratkaisutoiminnassa ...100 ss. ja Martti Kairinen ym., Työoikeus (2018) s. 58 s. 32. Ks. laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista...98%9  | TYÖTUOMIOISTUIMEN KÄYTÄNTÖ OIKEUSLÄHTEENÄ > 9.3 Työtuomioistuimen tuomiot ja lausunnot muiden tuomioistuinten ratkaisutoiminnassa .... Myös johtopäätökset ovat perustuneet tähän oletukseen. Ks. esim. Kaarlo Sarkko, Työoikeus. Yleinen osa (1980) s. 216 sekä Niklas Bruun, Kollektivavtaltyönantajayhdistystä...98%9  | TYÖTUOMIOISTUIMEN KÄYTÄNTÖ OIKEUSLÄHTEENÄ > 9.3 Työtuomioistuimen tuomiot ja lausunnot muiden tuomioistuinten ratkaisutoiminnassa ...(2009) ja Martti Kairinen ym., Työoikeus (2006) s. 1043–1057. 89. Jutun vastaajana työnantajaliitto ei kanteen kiistäessään...98%KIRJALLISUUTTA ...Kairinen, Martti − Koskinen, Seppo − Nieminen, Kimmo − Valkonen, Mika: Työoikeus. Oikeuden perusteokset. 5., uud. painos. Helsinki 2018. Kairinen, Martti − Lamminen,...98%KIRJALLISUUTTA ... Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset. Vammala 1973. Sarkko, Kaarlo: Työoikeus. Yleinen osa, 2. painos. Vammala 1980. Scandinavian Studies in Law, Volume 43. Stability...98%ASIAHAKEMISTO > I ...Hallintotuomioistuin 145 I Individuaalinen työoikeus 12, 86, 118 Irtisanomisjärjestys 150, 152, 158 irtisanomisjärjestys 41, 132 Irtisanomissuojasopimus...98%ASIAHAKEMISTO > K ...22, 62, 104, 161 Kollektiivinen työoikeus 12 Kompetenssinormi 115, 153 Konserni 59, 80, 190 Konsiliaatiomenettely 91 Kunnallinen...
Katso myös:
0%1  | JOHDANTO > 1.3 Työ- ja virkaehtosopimusoikeuden lähteet ...koskevaa monografiaa (1973) ja työoikeuden yleisen osan esitystä (1980). Kokonaan tai pääosin työehtosopimusoikeudellisia...0%1  | JOHDANTO > 1.1 Kollektiivisopimukset työ- ja virkaehtojen sääntelykeinoina ...yksilötasolla. Tämä alun perin työoikeudessa kehitetty pariteettiajatus ilmenee muun muassa siinä, että työehtosopimuksella...0%1  | JOHDANTO > 1.3 Työ- ja virkaehtosopimusoikeuden lähteet ...korkeimman oikeuden (KKO) yleisen työoikeuden alalta antamia ratkaisuja ja vastaavasti korkeimman hallinto-oikeudenTyötuomioistuin...0%5  | TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET JA NIIDEN NOUDATTAMINEN > 5.4 Työehtosopimuksen normimääräykset > 5.4.5 Yhteistoiminta ...järjestetty pakottavin lainsäännöksin. Työoikeuden yleisten oppien mukaan sopimuksella voidaan kuitenkin poiketaEU-oikeus ei estä tällaista...0%6  | TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN TULKINTA > 6.6 Muita tulkintaperusteita ...Ratkaisuissa voidaan soveltaa myös työoikeudessa yleisesti noudatettuja periaatteita. Siten aikaprioriteettiperiaatetta voidaan...0%7  | TYÖRAUHAVELVOLLISUUS > 7.1 Työtaistelutoimien sääntely ...Työrauhavelvollisuus on näin ollen kollektiivisen työoikeuden piiriin kuuluva säännöstö. Myöskään virkamiehen irtisanomisen perusteena ei saa...0%9  | TYÖTUOMIOISTUIMEN KÄYTÄNTÖ OIKEUSLÄHTEENÄ > 9.3 Työtuomioistuimen tuomiot ja lausunnot muiden tuomioistuinten ratkaisutoiminnassa ...yläyhdistyksestä − siviilioikeutta ja työoikeutta, Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirja 1998 s. 47−57,19. Vastaavasti palkansaajayhdistysten...0%9  | TYÖTUOMIOISTUIMEN KÄYTÄNTÖ OIKEUSLÄHTEENÄ > 9.3 Työtuomioistuimen tuomiot ja lausunnot muiden tuomioistuinten ratkaisutoiminnassa ...kirjoituksessa Niklas Bruun, Kilpailu- ja työoikeuden välisestä suhteesta EU:ssa. Teoksessa Yritys eurooppalaisessa44. Ks. esim. TT 2003:93...0%KIRJALLISUUTTA ...77−95. Bruun, Niklas: Kilpailu- ja työoikeuden välisestä suhteesta EU:ssa. Teoksessa Yritys eurooppalaisessaBruun, Niklas – Hellsten,...0%KIRJALLISUUTTA ... Palkansaajajärjestön eroaminen yläyhdistyksestä − siviilioikeutta ja työoikeutta. Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirja 1998 s. 9−60. HE 13/1970. Hallituksen esitys...0%KIRJALLISUUTTA ... Työsuhteen ehtojen määrääminen. Tutkimus Suomen työoikeuden normijärjestelmästä. Turku 1955. OIKEUSTAPAUSHAKEMISTO Korkein oikeus KKO 1976...
1.1 Kollektiivisopimukset työ- ja virkaehtojen sääntelykeinoina
Suomalaisilla työpaikoilla niin työntekijät kuin työnantajatkin edustajineen saavat tiedon keskeisistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yleensä yksien ja samojen kansien välistä. Tuo ”sininen kirja” (tai jonkin muun värinen teos) kattaa yleensä keskeiset työehdot: palkkauksen erilaisine lisineen, työajan, työsuhdevapaat, luottamusmiesmääräykset ja niin edelleen. Sama koskee vastaavasti julkissektorin työpaikkoja, joilla keskeiset työ- ja virkasuhteen ehdot on koottu yhdeksi niteeksi. Osa kollektiivisopimusten määräyksistä koskee asioita, joista on normeja myös työ- ja virkamieslainsäädännössä, esimerkkinä työajan järjestäminen. Lukuisia sopimusmääräyksiä on eri alojen erityiskysymyksistä, kuten lentokoneen miehistön lepo- ja palautumisajoista, työasuista kaupan alalla, rajavartijoiden varallaolosta, näytelmän valmistamiseen kuuluvasta harjoitusmäärästä taikka tavasta, jolla sataman tilapäisiä työntekijöitä kutsutaan työhön.
Viimeksi mainitun kaltaisiin erityiskysymyksiin ei lainsäätäjä yleensä puutu. Sama koskee ylipäänsä palkkausta. Näiden asioiden sääntelyyn käytetään sen sijaan työ- ja virkaehtosopimuksia. Niillä voidaan vahvistaa kollektiiviset työ- ja palkkaehdot tiettyä toimialaa, ammattiryhmää tai vaikkapa yksittäistä yritystä varten näiden erityistarpeista lähtien. Elinkeinorakenteiden kehitystä seuraten syntyy myös jatkuvasti uusia sopi▼ 12musaloja. Perinteisten alojen työehtosopimusten rakenteet mutta myös yksittäiset määräykset voivat kuitenkin juontaa juurensa sopimustoiminnan alkuajoilta, 1940-luvulta. Tästä esimerkkinä ovat paperiteollisuuden työehtosopimus ja sen alkuperäisessä asussaan oleva määräys: ”Päällystön, työnjohdon ja työntekijäin tulee keskinäisessä kanssakäymisessään osoittaa toisilleen arvonantoa ja humaanisuutta.”
Työ- ja virkaehtosopimusten soveltamista ja toimeenpanoa varten tarvitaan myös mekanismi, jolla sopimusten usein tulkinnanvaraisten määräysten sisältö vahvistetaan ja rikkomusten seuraamukset määrätään. Niinpä työtuomioistuimen tuomiossa TT 2002:75 oli ratkaistavana edellä lainatun vanhan määräyksen tulkinta. Oliko paperitehtaan nuori naispuolinen vuorotyönjohtaja kohdellut alaisiaan työehtosopimuksen edellyttämällä arvonannolla ja humaanisuudella huomauttaessaan paperityöläisille pituusleikkurin hitaasta ajonopeudesta ja työpaikan järjestyksestä sekä siitä, mitä rikkomuksesta voi seurata? Entä oliko työntekijäpuoli syyllistynyt samassa yhteydessä työrauhavelvollisuuden vastaiseen työtaistelutoimenpiteellä uhkaamiseen, kun luottamusmies oli sananvaihdon päätteeksi lausunut vuoromestarille: ”Varo vaan, ettei me istuta sua ulos”?
Työ- ja virkaehtosopimusoikeuteen voidaan lukea näiden sopimusten solmimista, soveltamista ja oikeusvaikutuksia koskeva normisto, mukaan lukien erimielisyyksien ratkaisemista ja sopimuksen noudattamisen turvaamista koskevat säännöt. Työoikeuden kokonaisuudessa työehtosopimusoikeus on kollektiivisen työoikeuden keskeistä aluetta. Sama koskee vastaavasti virkaehtosopimusten asemaa kollektiivisessa virkamiesoikeudessa. Kun individuaalisessa työ- ja virkamiesoikeudessa säännellään työnantajan ja yksittäisen työntekijän tai virkamiehen välillä noudatettavia oikeuksia ja velvollisuuksia, kollektiivisessa työ- ja virkamiesoikeudessa käsitellään työmarkkinaosapuolten kesken tai työnantajan ja henkilöstön välillä käytäviä neuvotteluja ja niissä tehtäviä sopimuksia.
Työ- ja virkaehtosopimukset normisopimuksina. Yleisten velvoiteoikeudellisten sääntöjen mukaan sopimuksella voidaan määrätä vain sen osapuolten keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tästä poiketen työ- ja virkaehtosopimuksella voidaan asettaa myös ulkopuolisille sopijajärjestöjen jäsentyönantajille ja -työntekijöille sekä julkisyhteisöille ja esimerkiksi kuntien viranhaltijoille velvoitteita, joita näiden on noudatettava keskinäisissä työ- ja virkasuhteissaan. Tämä on itse asiassa ▼ 13yksi työ- ja virkaehtosopimuksen tunnusmerkki ja merkitsee sitä, että nämä välipuheet luokitellaan normisopimuksiksi. Normivaikutuksesta on ollut tarpeen säätää lailla, josta ilmenevät työ- ja virkaehtosopimuksen muotovaatimukset ja muut tunnusmerkit sekä sopimuskompetenssin rajat.
Työsopimuksissa työntekijä on yleensä heikompi osapuoli, ja myös virkamies on julkistyönantajaan nähden alisteisessa asemassa. Kun kollektiivisopimuksessa osapuolena on työntekijöitä tai virkamiehiä edustava yhdistys, katsotaan enemmän tai vähemmän perustellusti, että sopijapuolten kesken vallitseva voimatasapaino on ainakin parempi kuin yksilötasolla. Tämä alun perin työoikeudessa kehitetty pariteettiajatus ilmenee muun muassa siinä, että työehtosopimuksella on mahdollista sopia toisin monista sellaisista työlainsäädännöllä järjestetyistä asioista, joista työsopimuksin ei voi laista poiketen sopia muuten kuin työntekijän eduksi. Virkamiesoikeudessa yksilötason sopiminen on uudempaa perua, mutta monista työlaeista on mahdollista poiketa virkaehtosopimuksella vastaavin tavoin kuin työehtosopimuksella. Työehtosopimuksen osapuolten poikkeamisvaltaa on voitu säännellä tarkemmin vielä sen mukaan, tuleeko kysymykseen valtakunnallisten yhdistysten välinen vai myös muunlainen työehtosopimus. Muita pariteetti-ideologian elementtejä ovat osapuolten järjestäytymisvapauden tunnustaminen ja ajatus valtion pysymisestä neutraalina suhteissaan työmarkkinaosapuoliin. Tämä pätee valtioelimiin silloinkin, kun valtio on työnantajana osallisena työmarkkinasuhteissa.
1.2 Teoksen aihe, rajaukset ja jäsentely
Tämän teoksen aiheena on otsikon mukaisesti työ- ja virkaehtosopimusoikeus. Tavoitteena on tiivismuotoinen, ajantasainen kokonaisesitys, jossa tarkastellaan työ- ja virkaehtosopimusoikeutta yhdistetystä näkökulmasta. Esitys on vuonna 2012 ilmestyneen teoksen Työehto- ja virkaehtosopimusoikeus uudistettu ja ajan tasalle saatettu laitos. Lukija havaitsee, että monia näille kollektiivisopimuksille yhteisiä kysymyksiä on voitu käsitellä integroidusti samojen alaotsikoiden alla, esimerkkinä sopimusten tulkinta. Joissakin tapauksissa työ- tai virkaehtosopimuksille ominaiset piirteet, kuten sopimusvapauden ja työtaisteluoikeuden ▼ 14rajoitukset virkaehtosopimuslakien mukaan, ovat vaatineet omat erillistarkastelunsa. Työ- ja virkaehtosopimuksista käytetään yhteisnimitystä kollektiivisopimus.
Teoksessa ei yleisesti käsitellä muita työ- ja virkasuhteen ehtojen sääntelykeinoja muuten kuin niiden keskinäisten suhteiden kannalta ja kollektiivisopimusten hierarkkisen aseman paikantamiseksi: millä tavoin esimerkiksi työlainsäädäntö rajaa sopimusten solmimista tai miten kollektiivisopimukset antavat sijaa yksilötason sopimuksille. Myöskään työsopimuslaissa säädettyä valtakunnallisten työehtosopimusten yleissitovaksi vahvistamista ja muita yleissitovuuteen liittyviä erityiskysymyksiä ei teoksessa käsitellä muuten kuin kohdittain, esimerkiksi silloin kun yleissitova työehtosopimus on osapuolena kilpailevien työehtosopimusten asetelmassa. Kaikki yleissitovat työehtosopimukset ovat myös tavanomaisia normaalisitovia työehtosopimuksia; yleissitovaksi vahvistaminen vain laajentaa niiden soveltamisen asianomaisen alan muihinkin, lähinnä järjestäytymättömiin yrityksiin. Virkaehtosopimuksia ei yleissitovuus koske, sillä kaikki julkissektorin työnantajat ovat lakisääteisesti virkaehtosopimuksiin sidottuja.
Esityksen teemaksi rajautuvat näin työehtosopimuslain (436/1946) nojalla noudatettavia normaalisitovia työehtosopimuksia koskeva aihepiiri ja virkaehtosopimuksia yleisesti koskeva tematiikka. Näiltäkään osin en tarkastele muuten kuin esimerkinomaisesti kollektiivisopimusten aineellista sisältöä, kuten työ- ja virkasuhteen ehdoista sovittuja lukuisia määräyksiä. Kirjallisuudessa on ilahduttavasti alettu käsitellä myös keskeisiä työehtosopimusten sisältökysymyksiä, kuten luottamusmiesten oikeuksia ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä. Tässä esityksessä pitäydytään kuitenkin pääosin yleisen työ- ja virkaehtosopimusoikeuden kysymyksissä. Tarkasteltavana ovat työ- ja virkaehtosopimus sopimustyyppeinä ja sääntelyn kohteina.
Virkaehtosopimuksista pidetään silmällä valtion, kunta-alan ja kirkon sopimuksia. Niiden perusteena olevat lait ovat keskeisiltä osin samansisältöisiä: valtion virkaehtosopimuslaki (664/1970), kunnallinen virkaehtosopimuslaki (669/1970) ja evankelisluterilaisen kirkon virkaehtosopimuslaki (968/1974). Säädösten pykäläjärjestyskin on pitkälle sama, niin että jäljempänä voidaan lakien 1–10 §:ään viitattaessa puhua yleisesti ”virkaehtosopimuslakien” säännöksistä. Myös eduskunnan ja ▼ 15Suomen Pankin virkamiehistä annettuihin lakeihin sisältyy vastaavanlaiset säännökset virkaehtosopimuksista, mutta näiden lakien yksityiskohtiin ei seuraavassa kiinnitetä erikseen huomiota.
Käsittelen vain kansallisia kollektiivisopimuksia. Keskeiset eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet voivat niin sanotussa sosiaalisessa vuoropuhelussa tehdä sopimuksia, joiden sisältö voidaan myös vahvistaa työoikeudellisena direktiivinä, mutta tämän menettelyn yksityiskohtiin ei jäljempänä perehdytä. EU:n oikeudesta muutoin voi kuitenkin johtua huomionarvoisia kollektiivisopimusten sisältöä ja esimerkiksi työtaisteluoikeuden käyttöä koskevia ehtoja. Työ- ja virkaehtosopimusta voidaan EU:n perussopimuksen 153.3 artiklan mukaan käyttää myös keinona työoikeusdirektiivien kansalliseksi voimaansaattamiseksi.
Teoksen jäsentely on yksinkertainen, ja sen perusteet ilmenevät sisällysluettelosta. Työ- ja virkaehtosopimuksia tarkastellaan yleensä yhdessä, mutta tarpeen vaatiessa erikseen. Johdantoluvun jälkeen käsittelen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää kokonaisuutena eli työmarkkinaosapuolia ja niiden kesken eri tasoilla tehtäviä sopimuksia. Yrityskohtaiset ja muut paikalliset sopimukset ovat saamassa yhä tärkeämmän sijan työ- ja virkaehtosopimusoikeudessa ja -käytännössä. En kuitenkaan käsittele teoksessa paikallisia sopimuksia enemmälti omana erillisenä teemanaan, vaan hajautetusti: paikallisen sopimisen kysymykset tulevat esille kussakin asiayhteydessä, vaikkapa tarkasteltaessa sopimuksen muotovaatimuksia, sitovuutta tai voimassaoloa.
Teoksen kaksi ensimmäistä lukua ovat melko lyhyitä, sillä työmarkkinaosapuolia ja sopimustoimintaa koskevaa aineistoa on runsaasti saatavana muualtakin. Teoksen pääpaino on työ- ja virkaehtosopimusoikeuden lainopillisten kysymysten tarkastelussa. Asioiden tarkastelu etenee teoksen luvuissa suurin piirtein kollektiivisopimusten elinkaarta seuraten: sopimuksen solmimisesta erimielisyyksien ratkaisemiseen.
Verkkokirjahylly>Työoikeus>Työ- ja virkaehtosopimusoikeus>1  | JOHDANTO >1.1 Kollektiivisopimukset työ- ja virkaehtojen sääntelykeinoina 9.4.2020 08:57:47
Fokus Työ- ja virkaehtosopimusoikeus
Lukunäkymä on uudistunut. Lue lisää »

Saat lukunäkymän toimintoikkunan esiin klikkaamalla sen toimintokuvakkeita (haku, rakennepuu, asiahakemisto) näkymän vasemmassa laidassa.

Kun maalaat teoksen tekstiä, käytettäväksesi avautuu muistiinpanomerkintöjen (korostukset ja muistilaput) ikkuna. Muistiinpanomerkintöjä käytät ollessasi sisäänkirjautuneena henkilökohtaisilla tunnuksillasi.

Lue lisää »

Työ- ja virkaehtosopimusoikeus -->
‹ Palaa moniteoshakuunHakuTeoksen hakemistoAsiahakemisto


Sisältöä haetaan, odota hetki...
Fokus
Lukunäkymä on uudistunut. Lue lisää »

Saat lukunäkymän toimintoikkunan esiin klikkaamalla sen toimintokuvakkeita (haku, rakennepuu, asiahakemisto) näkymän vasemmassa laidassa.

Kun maalaat teoksen tekstiä, käytettäväksesi avautuu muistiinpanomerkintöjen (korostukset ja muistilaput) ikkuna. Muistiinpanomerkintöjä käytät ollessasi sisäänkirjautuneena henkilökohtaisilla tunnuksillasi.

Lue lisää »